Itoh- Hybridi 'Bartzella		Itoh- Hybridi 'Hillary' punainen		Lollipop itoh- pioni		Callies Memory
		Rockinpioni P.Rockii, vaaleanpunainen		Rockinpioni P.Rockii, valkoinen		Rockinpioni punainen

PUUVARTISET PIONIT: ISTUTUS JA HOITO Kiinalaisten kasvupaikkavaatimusten ainoa tärkeä kohta on: ”Waterlogging is taboo”. Veden täydellinen kulku niin alas kuin sivuillekin päin on siis ainoa tärkeä kasvupaikkavaatimus. Jopa parin vuorokauden vedessä makaaminen saattaa vaurioittaa juuristoa. Maan päältä ei voi nähdä mitä pinnan alla tapahtuu. Hyvä kasvupaikkatesti on iskeä rautakangella maahan syvä reikä. Jos siellä on vettä syyssateiden aikaan, ei paikka ole hyvä. Pionit ovat mineraalimaan kasveja. Turvetta ja kompostia tulee välttää. Valitettavasti multaa ei ole myynnissä puutarhakaupoissa. Musta Multa, Perennamulta, Puutarhamulta ym. ovat turvetuotteita, joilla on mullan kanssa yhteistä vain nimi. Turve imee vettä ja jäätyy läpäisemättömäksi möhkäleeksi. Välttäkää myös liiallista kalkin käyttöä. Mantereisen ilmaston puuvartisilla pioneilla on Suomessa joskus tuleentumisvaikeuksia. Varsinkin lounaisimman Suomen ja rannikoiden kostea syksy ja lämmin talvi voivat tuottaa ongelmia. Kasvu saattaa epätäydellisen tuleentumisen johdosta alkaa joulu-tammikuussa. Alhainen ravinnetaso edistää tuleentumista. Istutuslannoitus kuopan pohjalle on hyvä tehdä, mutta sen jälkeen on syytä pitää ainakin viisi vuotta ilman lannoitusta. Muualla Suomessa ei ole tuleentumisvaikeuksia. Paras ilmasto puuvartisille pioneille Suomessa onkin vyöhykkeillä II-V rannikkoalueita lukuun ottamatta. Jos kasvualusta on hyvin hienosta hiekasta ja / tai turpeesta koostuvaa maata. Se routaantuu läpäisemättömäksi möhkäleeksi eivätkä puuvartiset pionit viihdy siinä. Istutuskuoppa saa olla puolen metrin syvyinen. Huonosti vettä läpäisevässä maassa kannattaa rakentaa salaoja kuopan pohjalle. Kuoppaan sekoitetaan istutuslannoitus, palanut lehmän- tai hevosenlanta on parasta. Muuta lannoitusta ei pioni tarvitsekaan muutamaan vuoteen. Happamuuden tulisi olla hieman happamella puolella, pH 6,0-6,5 lienee hyvä useimmille lajeille. Puupionien välimatkan toisistaan tulisi olla 1,0-1,5 metriä. Puiden alustoja ja varjoisia paikkoja tulisi välttää. Parhaiten puupionit viihtyvät kokopäiväisessä auringon paahteessa. Kukinta kestää puolivarjossa kuitenkin pitempään. Pionit istutetaan siten että versojen haaroittumiskohta (tyvi) on ainakin viisi senttiä maanpinnan alapuolella. Pioneja ei tarvitse leikata. Leikkauksella niitä voi kuitenkin muotoilla. P. rockiille ei saa tehdä talvisuojausta. P. suffruticosa lajikkeille hyvin ilmava havukate ja harso on hyväksi kovien pakkasten aikana. Puuvartisia pioneja voi hyvin kasvattaa ruukuissa. Ainoa suuri pulma on talvisäilytys, paikan tulisi olla kylmä, vaikka muutamia asteita pakkasen puolella. Pionit kasvavat koko ajan plus –asteilla. Rockin pioni (Paeonia rockii) puupionilajikkeet on jalostettu säilyttäen luonnossa kasvavan lajin parhaat ominaisuudet. Voimakaskasvuisuutensa ja kestävyytensä ansiosta se on Suomeen parhaiten sopiva puupionilajike. Pohjoisin tietämämme rockin pioni viihtyy Kemijärvellä VII vyöhykkeellä Suotuisilla kasvupaikoilla pensaat saattavat kurkottaa Suomessa jopa kahden metrin korkeuteen. Rockii lajikkeet ovat hyvin sopeutuvaisia ja kestävät jopa -40 °C pakkasia ilman suojausta. Lajikkeet ovat kestäviä tauteja ja tuholaisia vastaan. Kuoren kitkerä maku karkoittaa hirvet ja jänikset. Lajikkeilla on suuret 25 cm, värikkäät, vahvasti tuoksuvat, hurmaavat kukat. Kukkien keskustaa kiertävät lajityypilliset tummat täplät. P. suffruticosan (Paeonia Suffruticosa-Ryhmä, on yleensä kahden, tai useamman puuvartisen pionin risteymä) pakkasraja on -20 asteen paikkeilla. Lumen suojassa ne kasvavat hyvin pohjoisessakin. Lounaisin Suomi onkin ainoa ongelmainen alue. Alkutalvi voi olla niin lämmin, että kasvu käynnistyy, varsinkin jos kosteus ja liiallinen lannoitus ovat vaikeuttaneet tuleentumista. Itoh- pensaspioni (Paeonia itoh-Ryhmä, on puuvartisen ja ruohovartisen pionin risteymä.) Itohit eivät tarvitse talvisuojaa, sillä niiden puumaiset versot kuolevat talvella, ja keväällä maasta nousee aina uudet versot (aivan kuin kiinanpioneilla ja niiden hybrideillä.) Itohien lehdistö muistuttaa puuvartisia pioneja, mutta kasvit jäävät n. 80 cm korkeiksi. Kasvia ei tarvitse tukea, mutta joskus painava, suuri kukka saattaa murtaa varren tyven. Voimakaskasvuiset ja terveet itohit kukkivat kauan, kesäkuun puolivälistä jopa elokuuhun